Elämää amstaffin kanssa: marraskuuta 2011

Pakkaspäivän kunniaksi päästiin vihdoin testaamaan Veetin uutta talvitakkia, jonka ostin syksyllä. En ole aikaisemmin oikein koirien pukemisesta perustanut, mutta viime talven pakkasten jälkeen tulin toisiin aatoksiin, että ainakin Veetille on seuraavan talven pakkasia varten hankittava jotakin päällepantavaa. Hööksiltä tilattu Showmasterin takki osoittautuikin ihan päteväksi hinta-laatusuhteeltaan, kyllä Veeti sillä ainakin alkutalven tarkenee. Tosin takajalkoihin laitettavat kuminauhalenksut katkesivat jo puolessa välissä reissua. Luulen tämän johtuvan kyllä siitä, että takki on sittenkin vähän liian pieni, vaikka en tätä sovittaessa huomannut. Aloittelevan koiranpukijan ei siis kannata ilmeisesti luottaa pelkästään omiin mittaustaitoihinsa :/ Seuraavaa takkia varten mennään kyllä ihan oikeaan kauppaan ensin kokeilemaan.

Muotinäytös metsän siimeksessä

Lähdettiinkin pitkästä aikaa ihan metsälenkille, kun oltiin kerrankin edes vähän valoisaan aikaan liikenteessä. Oltiin Veetin kanssa ihan kahdestaan, koska Somalta on etujalan ontumisen vuoksi pidemmät lenkit tällä hetkellä kiellettyjä. Mentiin ihan vaan tähän meidän lähimetsään tutuille poluille, tosin meinattiin siitä huolimatta eksyä, kun lähdin oikaisemaan toiselle polulle mielestäni oikeaan ilmansuuntaan, mutta sisäinen kompassi teki virhearvioinnin ja tultiinkin ihan eri kohtaan tätä polkua kuin olin ajatellut. Ehdittiin kuitenkin metsästä pois ennen pimeää. Vaikka tässäkin vuodenajassa on puolensa, niin harmittaa kyllä että metsälenkeille jää paljon harvemmin aikaa, kun töistä tullessa on jo niin pimeää, etten minä ainakaan sinne uskalla enää mennä, hurjista amstaffeista puhumattakaan :D

Jäänsärkijä

Poikettiin lenkillä Aulangonjärvellä ja saavuttiin sinne juuri sopivasti auringonlaskun aikaan ihailemaan maisemia. Varmaan vielä jonkun aikaa saadaan odotella, että järvi kokonaan jäätyy, nyt vasta rannassa oli jotain jäähileen tapaista, jonka Veeti sai tassullaan rikotuksi juodessaan. Onneksi ne sinilevät olivat kuitenkin jo lähteneet. Harmittaa meinaa vieläkin, kun noin kuukausi sitten samaisella rannalla tulin päästäneeksi koirat vapaaksi ja nämä tietysti kahlasivat heti veteen ja vasta itse lähempänä huomasin, että vesi ei ollutkaan ihan niin kirkasta kuin kaukaa näytti ja häpeillen sitten kuljin kotiin kahden Turtlesiksi muuntautuneen amstaffin kanssa :(

Veeti ja sininen hetki

Vaikka kulunut syksy onkin mennyt mukavan vähälumisissa ja lämpimissä tunnelmissa, niin kyllä sitä vaan pikkuhiljaa jo toivoo, että pakkasen lisäksi saataisiin vähän luntakin :)

Marraskuu ja Aulangonjärvi

Veeti juhlisti 3.marraskuuta 4v.-syntymäpäiväänsä. Juhlapäivää vietettiin ihan vaan perhepiirissä herkutellen ja amstaffimaiseen tapaan hulvattoman hillitysti. Riemun hetkiä siis riitti, mutta pahalta mieleltäkään ei vältytty.